Krookukset kukkivat, ah ihanuutta ! Isoja ja pieniä, valkoisia, keltaisia, sinisiä, violetteja - täydellisiä kevään airuita. Pihalla on vieläkin lunta siellä täällä, ja nyt kun lumet sulavat vauhdilla, krookuksia ilmestyy lumen alta lisää. Onneksi on ilmestynyt vielä lumen alta lisää, sillä rusakot ovat käyneet jo parissa paikassa napsimassa osansa. Kääk, yhtenä päivänä tässä ihailin aidan juureen ilmestyneitä värikkäitä kasvitieteellisiä krookuksia, ja kas, seuraavana aamuna oli enää rouskitut varren tyngät jäljellä - raivostuttavaa.  Oonkin viritellyt taas kerran hedelmäpusseja liehumaan kepin nokkaan krookuksien ympärille, jospa edes osa säilyisi. Tuulessa liehuvat hedelmäpussit ovat aika omituinen näky, mutta mitäpä sitä ei tekisi kukkaloiston eteen, niin ja siksikin että sipuleilla olisi joku mahdollisuus säilyä kauemminkin. Toinen keino varjella krookuksia on pirskotella hajuvettä jänisten hämäämiseksi. Sitäkin olen kokeillut kaverin vanhoilla hajuvesillä.

Darwin-tulppaanit ovat muuten sitkeitä sissejä, puskevat lumenkin läpi ! Hauska yhdistelmä: lumikinos ja tulppaanit ! 

Rakas päiväkirja,
Juuri ja juuri maaliskuun puolella vielä ehti lumikellojen lisäksi muutama muukin ihanuus kukkaan. Mulla vasta vähän aikaa ollut unkarinsinivuokko ( Hepatica transsilvanica) näytti jo upean sinistä kukintaansa, pieni vielä mutta toivottavasti viihtyy ja leviääkin. Rakastan sinistä. 

Ihmettelin jo parina päivänä, että mikä ihme voi kivikossani kukkia keltaisena. Luulin krookukseksi näitä, mutta kun ehdin lähemmin kykkimään ja tutkimaan asiaa, niin tarkastelu osoitti että jollakin ihmeellisellä tavalla kivikkoon on eksynyt pari talventähteä ! Enkä ole varmasti istuttanut niitä sinne ! Kevätaurinkoja ! 

Tämän lämpimän perjantain jälkeen kevät jäikin tauolle - rupesi tuulemaan purevasti. Ja eilen kaikki kukkaan ehtineet jäivätkin sitten parinkymmenen sentin uuden lumihangen alle - huhtikuun alun kunniaksi saimme melkoisen takatalven. Tässä Tampereen keskustoria tänään aamulla: kaupungin juuri tuomat upeat narsissiruukut näyttävät nyt aika apealta : (

Puutarhassa kannattaa lumien sulaessa katsastaa paikat, joista lumet sulavat ensimmäisenä. Paikat talteen muistilokeroihin, ja niihin kohtiin tyrkätään sitten ens syksynä ensimmäisten kevätkukkijoiden sipuleita. Lumikelloja ihan ensimmäiseksi sulaville paikoille, ei kuitenkaan liian kuumille ja kuiville paikoille. Tuijottelin viikonloppuna keittiön ikkunasta, ja vanhan omenapuun alla, siinä mistä lumi on rungon ympäriltä jo sulanut, minut yllätti taas kerran täysin kevään ensimmäinen lumikello. Nyt jo, maaliskuussa ! Lumikello on ihana kevään tuoja, lupaus siitä että pian lämpenee, pian loputkin lumet sulavat, lupaus siitä, että pian lumikellojen perässä seuraavat krookukset, ja sitten jo vaikka mitä muuta. Vaikka vähän jo tuli uuttakin lunta lumikellosen niskaan, niin siitä huolimatta: NYT se alkaa - uusi kasvukausi !!! 

Saunan ikkunan alla räystään suojassa ja eteläseinällä on ehkä suojaisin tämän tontin paikka, ja siellä kurkistavat jo virvaliljat. Nämä ovat tosi aikaisia, ehtivät ennen kuin kuin krookukset.

 Puutarhatuhoja jouluna ! Jo on aikoihin eletty, sano. Ilkeä Tapani puhalsi nimipäivänään posket lommollaan kaksi serbiankuustani vinoon. Ei onneksi poikki asti, vaan juuristosta nousi puolet ilmaan. Junttasimme kuuset takaisin, laitoimme tukikepit ja siteet, ja vielä lauta tueksi. Voi kun nyt kestäisivät tämän koitoksen, ovat jo sentään monta vuotta kasvaneet hyvin, ja niin harmittaisi jos viiden ryhmästä häviäisi kaksi. Ylihuomiseksi on luvattu taas myrskytuulta - uusi koitos rakkaille puilleni. Todella on outo talvi. 

... nyt syksyn keskelle ? Muutama esikko pukkaa kukkaa kuin varhain keväällä ! 

Siemenestä kasvattamani esikot hehkeänä 6.11., etelänkevätesikko Primula elatior ja Primula tommasinianus

Ja ruotsinmatkatuliainen 'Ken Dearman'

Kirjavalehtinen tähtiputki 'Sunningdale Variegated' on myös saanut uuden kesän

Samoin pikkuinen törmäkukka Scabiosa japonica var. alpina 'Ritz Blau'

Kurjenpolvi on todella pannut parastaan, 'Rozanne' on kukkinut tauotta heinäkuusta saakka ! Erinomainen suoritus ! 

Kärhöt alkavat kyllästyä kesään, mutta vielä riittää onnenonkijoita

Ja tässä oikeastaan ainoa joka kuuluu oikeasti marrasjoukkoihin ! 

No nyt se kukkii ! Siis niin että kukatkin aukeavat ! Multa yöhalla on lähes joka vuosi vienyt katvion, juuri kun kukat ovat nupuilla, niin ensimmäinen aikainen (liian aikainen) halla nitistää hetimiten tämän keltaisen syyskukkijan. Ei siinä mitään, nuputkin ovat olleet kauniit ja kiva piristys muuten harvenevassa syyskuun kukkapenkissä, mutta nyt on ollut kiva nähdä myös katvion auenneita kukkia.

Kaunis on kukka, Kirengeshoma palmata, suomeksi katvio ja englanniksi yellow-wax-bells. Englanninkielinen nimi onkin kuvaava kun katsoo auennutta kukkaa läheltä, nimittäin kukan terälehdet ovat paksut ja vahamaiset. Miks tämä ei voinut olla keltavahakello, olis paljon parempi nimi kuin katvio ?

Pitkästä aikaa taas omaan pihaan. Siis kuvien muodossa pitkästä aikaa, aikaa on kyllä tullut nyt kesälomalla pihalla vietettyä, mm. "hauskan" pakollisen harrastuksen, perkaamisen merkeissä. Onneksi perkaamisen lomassa on ollut mukavia puutarhajuttujakin, mm. kaksi pihavierailua. Toinen puutarhaseuran kautta, ja toinen Kotipuutarha-lehden ilmoituksen ansiosta. On aivan ihanaa päästä luvalla katsomaan vieraita pihoja, ihastelemaan livenä kasveja, käytäviä, vesiaiheita, koristeita ja ennen kaikkea saamaan uusia ideoita. Arvatkaapa vaan kuhiseeko päässä taas uusia suunnitelmia näiden kahden vierailun jälkeen.... no juu.

Mutta kärhöistä piti kirjoittaa - viime vuonna istutetut kärhöt ovat aika pikkuruisia, niissä ei ole paljon kuvattavaa. Ja menetyksiäkin taas on, ainakin kaksi kärhön paikkaa ammottaa tyhjyyttään. Asiantuntijat neuvovat odottamaan, kärhö kun voi pitää välivuodenkin. Minä kuitenkin käyn rapsuttamassa multaa, että näkyykö siellä mitään, ja jos ei näy, niin rupean suunnittelemaan uutta kasvia tilalle. Suurin pettymys kärhöjen suhteen kuitenkin oli, kun 'Piilun' kanssa vierekkäin suunnittelemani punainen 'Rüütel' avasi ensimmäiset kukkansa s i n i s e n ä. Täytyy laitaa siitä myöhemmin kuvia, jos joku vaikka tunnistaisi mikä sininen kärhö luulee olevansa 'Rüütel'. Tässä 'Piilu', joka kukkii tänä vuonna valtavasti, nuppujakin on vielä vaikka kuinka.

Valtavasti kukkii jälleen myös 'Negritjanka', African Girl. Bambukepeistä tehty tuki jäi auttamattoman pieneksi ja ohjasin hätäapuna narulla versoja koristeomenapuuhun. Tämä afrikkalainen tyttö ansaitsee kyllä ensi vuodeksi kunnon tuen.

'Rooguchi' on aina yhtä suloinen

Ja tässä 'Betty Corning'

Arvatkaapas missä tämä kasvaa ? 'Mikelite' kasvaa kasvimaalla sijaisistutuksessa, aika mukavasti kukkii kasvimaahan tökättynäkin. Hänkin saa toivon mukaan ens vuodeksi oman paikan ja tuen.

Ja kerran vielä  Visbyhyn, kasvitieteellisestä mun suosikkipaikkani oli kaunis ja rauhallinen yrttitarha. Örtagårdenissa on rauhallinen ja jopa vähän kirkkomainen tunnelma holvikaarien ansiosta. Kasvit ovat mauste- ja lääkekasveja. Kuvasin suosikkini jokaisen lohkon vielä erikseenkin.

Portista sisälle

Ja kaikki neljä lohkoa keskeltä katsottuna

Kaunista eikö totta ? Tällanen yrttitarha olisi kiva omallakin pihalla, mutta meikäläisellä ja tavallisella omakotitalon pihalla ei taida riittää neliöt  tämän toteuttamiseen : )

Visbyn kasvitieteellinen on perustettu 1855, melkoinen historia jo silläkin siis takana. Perustajillla on hauska nimi, Sällskapet DBW eli  de badande wännerna ! Kylpevien ystävien puutarhaan kannattaa kyllä poiketa jos Gotlannissa käytte, sen verran ihana on paikka.

Muurin päällä kiipeävä köynnösruusu oli juuri kukkinut, joten sitä en päässyt näkemään täydessä loistossaan. Hyvä syy siis lähteä toisenkin kerran : )

Ruusuja, ruusuja

Kivikkopuutarha on mäellä, jonka laella on huvimaja. Kivikko kiersi mäkeä, joten paikkansa löytävät sekä auringon että varjon kivikkokasvit.

Kasvimaa on kaunis, ja ei rikkaruohon rikkaruohoa missään !

Ja tässä on kasvimaan kartta: Venäjä, Englanti, Italia ja Ranska.

Tässä on kukkinut jättimarskinlilja 'Eremurus robustus' valtavan korkeana, upeat siemenkodat

Muratti on kiipeillyt tässä varmaan jonkin aikaa !

Puutarhassa on vieraillut myös itse Carl von Linne, joka on saanut 2008 patsaan puutarhaan

Köynnösruusu Alchymist

Hemsida Botaniska Trädgården i Visby www.visbybotan.se/index.html

Terveisiä Visbystä ! Mielikuvissani odotin ruusujen kehystämiä kauniita pikkutaloja, ja todellakin Visby oli juuri tätä, ja paljon enemmänkin. Uskomatonta miten paljon vanhaa - tosi vanhaa - täällä on säilynyt: kirkkoja, raunioita, taloja ja todella pitkä kehämuuri. Onneksi löytyy tällaisia paikkoja, joissa kaikkea vanhaa ei ole työnnetty puskutraktorilla kumoon ja pilattu maisemaa kerrostaloilla. Ilmojen haltijatkin kun vielä suosivat, niin todellakin tuntui uskomattomalta, että olemme melkein omilla nurkilla Itämerellä.

En voinut vastustaa kiusausta hieman kurkistaa portista tähän pihaan ! Täällä taitaa asua todellinen kukkien ystävä !

Muurin kupeessa olevan talon sisäänkäyntiä 

Laventeli näyttää kasvavan missä vaan, jopa aidan raosta

Minkähänlaiseen salaiseen puutarhaan nämä tikkaat johtavatkaan ?

Hieman nykyaika särkee idylliä, autot kun saisi vielä piiloon. Valtava tulikukka portin pielessä !

Muuritkin kukkivat ! Keltakiurunkannus,  'pseudofumaria lutea'. 

Nämä kuvat ovat kaupungilta, jatkan vielä myöhemmin kasvitieteellisen kuvilla, se vasta paratiisi olikin.